Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Neljännes kuntapäättäjistä on kokenut tehtävissään häirintää tai uhkailua

Jaa
Neljännes kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista ilmoittaa kokeneensa häirintää tai uhkailua asemansa vuoksi. Valtaosa häirinnästä ja uhkailusta on sanallista uhkailua joko mediassa tai henkilökohtaisesti. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton ARTTU2-päättäjäkyselystä, johon vastasi 1571 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa ARTTU2-tutkimusohjelman 40 kunnasta.

Kuntaliitto tiedottaa
13.9.2016
Julkaisuvapaa heti


Selvitys 40 kunnasta:
Neljännes kuntapäättäjistä on kokenut tehtävissään häirintää tai uhkailua


Neljännes kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista ilmoittaa kokeneensa häirintää tai uhkailua asemansa vuoksi. Valtaosa häirinnästä ja uhkailusta on sanallista uhkailua joko mediassa tai henkilökohtaisesti. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton ARTTU2-päättäjäkyselystä, johon vastasi 1571 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa ARTTU2-tutkimusohjelman 40 kunnasta.

Useimmin häirinnästä tai uhkailusta raportoivat kuntien näkyvimmät päättäjät. Johtavista viranhaltijoista 36 prosenttia ja kunnanhallituksen jäsenistä 33 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua. Valtuutetuista häirintää koki 24 prosenttia ja lautakuntajäsenistä 13 prosenttia vastanneista.

– Laajalle kuntapäättäjäryhmälle osoitettu kysely tuo monella tavalla esille kuntapolitiikan kaksijakoisuuden. Johtavat viranhaltijat ja pieni joukko luottamushenkilöistä - lähinnä puheenjohtajat ja kunnanhallitus - toimivat kunnan kasvoina ulospäin. Muut luottamushenkilöt ovat suurelle yleisölle melko tuntemattomia, kyselyn toteuttanut tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista tulkitsee tulosta.

Yleisimpiä uhkailun muotoja ovat asiaton palaute mediassa sekä muut sanallisen uhkailun muodot. Tällaisen häirinnän kohteeksi ilmoitti joutuneensa noin 60 prosenttia niistä kuntapäättäjistä, jotka olivat ilmoittaneet kokeneensa häirintää.

Sanalliset uhkauksia kasvokkain oli kokenut 39 prosenttia häirintää kokeneista ja uhkauksia postin, sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä 33 prosenttia häirintää kokeneista.

- Ilkivalta, seksuaalinen häirintä ja pahoinpitely tai sen yritys ovat harvinaisia. Alle 20 henkilöä melkein 1 600 vastaajasta raportoivat kokeneensa tällaista kouriintuntuvaa häirintää, Siv Sandberg toteaa.

Puoluetaustan mukaisessa tarkastelussa erottuu kaksi puoluetta: perussuomalaiset ja vasemmistoliitto.  Perussuomalaisten luottamushenkilöiden keskuudessa koettiin muita puolueita useammin häirintää luottamustehtävänsä vuoksi, sillä heistä häirintää ilmoitti kokeneensa 33 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vähäisimpiä häirintäkokemukset olivat puolestaan vasemmistoliiton luottamushenkilöiden keskuudessa, heistä 14 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää ja uhkailuja toiminnassaan.

Sukupuolten välillä eroa ei näkynyt. Naisista häirinnästä ilmoitti 26 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia.

Häirintä liittyy useimmin johonkin tiettyyn päätökseen tai asiakysymykseen. 17 prosenttia häirintää kokeneista arvioi, että se liittyi omaan persoonaan tai henkilösuhteisiin. Muiksi syiksi häirintään mainittiin mm. puoluepolitiikka sekä yleinen ilmapiiri.


Päättäjäkysely 40 ARTTU2-tutkimuskunnassa

Päättäjätutkimus on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Päättäjäkyselyssä oli mukana myös Hämeenkoski, joka toteutti kuntaliitoksen Hollolan kanssa 1.1.2016 sekä Köyliö, joka toteutti kuntaliitoksen Säkylän kanssa 1.1.2016.

Lisätietoja: Tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 02 215 4562.

ARTTU2-ohjelmasta lisätietoja antaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 335 5634.


Tutkimusohjelman verkkosivut www.kunnat.net/arttu2

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye